Poistoja Kalevan soljesta
Kalevan soljen kirjoitusprosessi kesti kuusi vuotta. Perusteellinen syventyminen alkuperäisiin kalevalataruihin ja suomalaiseen mytologiaan tuotti yllin kyllin aineistoa; vuosien hiomisen tuloksena lopullisesta versiosta piti karsia tarinan kokonaisuuden vuoksi valmista tekstiä satojen sivujen edestä.
Tämän poiston sijoituskohta: VI osa, 13. luku
.......................................................................................................................
KRATTI-MYLLYN TARU
"Kalevanpoikien tarunhohtoinen Aarnimylly tunnetaan kautta Itämeren rantojen ja viruu yhä merenpohjassa. Itäskandit käyttävät myllystä nimeä Kratti ja länsiskandit nimeä Grotti. Mutta yhtä hyvin sitä voisi kutsua Panunlukoksi."
– Kalevan solki
Valtava jauhinkivi louhitaan Kainuussa kalevantyttärien vuoripajassa alkujaan sinisen napakiven varakiveksi Panun vastaisten kolttosten varalle. Heti auringon putoamisen ja sitä seuranneiden hyökyaaltojen jälkeen kivi viedään uhrina Saareen. Siellä kostoa janoava Kratti-vainaja poraa keskelle reiän nähdäkseen takaisin maan päälle surmaajansa ja vainotakseen tämän jälkeläisiä seuraavaan maailmanloppuun asti viljaa jauhaen.
Paljon myöhemmin virulainen Henkijotteri-niminen kiviseppä louhii Kratti-kivelle samankokoisen aluskiven, mutta tilauksen tehnyt saarelainen mylläri tuskastuu myllyn raskauteen ja siihen, että se jauhaa kaikkea muuta paitsi viljaa – hän ei ole kiinnostunut jauhamaan mitään muuta kuin viljaa. Hän vaihtaa sen kivisepän kanssa tavalliseen myllyyn, ja – jos se ketään vaivaa – elää onnellisena elämänsä loppuun saakka.
Kiviseppä Henkijotteri taas on kiinnostunut jauhamaan kaikkea muuta paitsi viljaa. Toiveet täyttävän Kratti-myllyn pyörittäminen ei kuitenkaan ole tavallisten ihmisten heiniä, ja niinpä todetessaan voimiensa riittämättömyyden hän myy myllyn daanikuningas Frotolle. Tämä käy Sveanmaassa ostamassa kaksi vuorijättiläisen tytärtä orjattariksi. Pian kyseiset kalevantyttäret Venni ja Menni jauhavat Kratilla menestyksellisesti kultaa.
Froto käy ahneeksi. Hän kieltää orjattariltaan lepotauot kahden käenkukahduksen väliä pidemmäksi ajaksi – paitsi kun hän intoutuu laulamaan Kratti-laulua. Daanin äänilahjat eivät ole kehuttavat, mutta kalevantyttäret omaksuvat samaisen virren työlaulukseen. Heidän liverryksensä on jo jotain aivan toista, ja laulun avulla he pystyvät houkuttelemaan lähivesillä seilaavat sotajoukot kimppuunsa. Orkneyn merikuningas Mysingerillä on nimittäin täydellinen äänikorva, ja hän menettää harkintansa kuullessaan, kuinka Froto raiskaa kaunista säveltä. Maailmasta on yksi paha poissa, kun hän tappaa daanin ja haalii mukaansa Kratin ja tytöt. Paluumatkalla hän kiinnostuu myllystä ja pyytää tyttöjä jauhamaan suolaa.
Keskiyöllä, ja melkein jo perillä, tytöt ihmettelevät, eikö Mysinger kaipaa vaihteeksi jotain makeampaa. Mutta merikuningas määrää heitä jatkamaan jauhamista, kunnes suolaa sukeutuu yli äyräiden ja upottaa painollaan laivat suoraan pohjaan.
Siihen kohtaan mereen syntyy kurimus nimeltään Svelger, jossa vesi syöksyy jyristen pohjassa lojuvan myllynkiven silmään.
© Jari Tammi 2002
.......................................................................................................................
