Aisopos: Faabelit

Täydellinen kokoelma moraaleineen.

Pikku-idis 2010, ISBN 978-952-9589-40-1
310 sivua, sid. 138x208 mm
valikoinut, suomentanut ja esipuheella varustanut Jari Tammi
sh. 26 e

Saatavana erikoishintaan Pikku-idiksen verkkokaupasta!

.......................................................................................................................

Näytteenä faabeli 286:

Apina ja kettu

Apina ja kettu kulkivat yhdessä ja ottivat mittaa jalosukuisuudestaan. Kumpikin luetteli pitkän litanian arvonimiään ja kunniamerkkejään, kunnes matka jatkui hautausmaan poikki. Silloin apina pyöritti silmiään ja alkoi huokailla. Kettu ihmetteli, mikä oli hätänä. Apina viittasi hautakiviin ja sanoi:

”Voi, on niin vaikea olla liikuttumatta kyyneliin, kun näkee kaikki nämä muistomerkit orjista, jotka esi-isäni ovat vapauttaneet!”

”Ai?” kysyi kettu ovelasti. ”No, sinä voit valehdella niin paljon kuin huvittaa, kun yksikään heistä ei voi nousta väittämään vastaan!”

Ihmisten kanssa on näin. Valepukit eivät koskaan kerskaile niin paljon kuin silloin, kun ketään ei ole kiistämässä heitä.

(suomennos © Jari Tammi 2010)

.......................................................................................................................

Osa yleissivistystä. Aisopoksen faabeleiden sanotaan olevan yksi kauimmin kestäneistä ja laajimmalle levinneistä traditioista eurooppalaisessa kulttuurissa – ja kukapa ei tuntisi eläinsatuja muurahaisesta ja heinäsirkasta tai jäniksen ja kilpikonnan juoksukilpailusta?

Silti vasta nyt ne tuodaan riittävän kattavana kokoelmana ja ennen kaikkea alkuperäisinä, "sokeroimattomina" versioina myös suomalaisten lukijoiden ulottuville. Ja yllätys, yllätys: vaikka Aisopoksen faabelit ovat maailmankirjallisuuden kulmakiviä, ne ovat kaikkea muuta kuin perheen pienimmille sopivia. Niiden kuvaama maailma on äärimmäisen kovaksikeitetty – kyseessä on sydämettömien olentojen hallitsema murhien, pahanteon, kieroilun, petosten, pilkan ja halveksunnan maailma.

Hauskaa ja viihdyttävää. Mutta on Aisopoksen faabeleissa toinenkin puolensa. Kaiken brutaalisuuden vastapainoksi niistä löytyy rajua huumoria, taitavaa sukkeluutta, petollisia kompia, nokkelaa sanaleikkiä, aforistisia lausahduksia, taitoa olla aina hiukan toisen edellä ja ennen kaikkea viimeistä sanaa. Kuittaukset ovatkin solvausten lailla faabeleiden perusmateriaalia. Veemäisyys ja vahingonilo paistavat läpi jokaisella sivulla.

Pakko saada! Tätä teosta tulet rakastamaan. Tähän teokseen palaat yhä uudestaan ja uudestaan. Tästä teoksesta tulet ammentamaan niin iskeviä juttuja kuin ideoita. Tätä teosta opit hyödyntämään yhä uusiin tarkoituksiin.

.......................................................................................................................

TAKAKANSITEKSTI

Aisopos on ehkä kuuluisin kaikista antiikin kreikkalaiskirjailijoista, Homerosta ja Platoniakin tunnetumpi. Itse miehestä ei tiedetä juuri mitään. Mutta hänen nimelleen merkityt eläintarinat, faabelit, tunnetaan sitäkin paremmin: ahkera muurahainen ja laiska heinäsirkka, jäniksen ja kilpikonnan juoksukilpailu, poika joka huusi turhaan sutta ja lukemattomat muut faabelit ovat hauskuuttaneet ihmisiä tuhansia vuosia – koska ne pitävät hirtehisen hauskaa ihmisyyden kustannuksella.

Tähän kokoelmaan on huolella valittu yli 450 faabelia moraaleineen, kaikki uusina suomennoksina, enemmistö ensi kertaa suomeksi. Ja kuten paljastuu, faabeleita ei ollut alun perin edes tarkoitettu perheen pienimmille. Niiden tyly, brutaali, ilkeä maailma voi ensin yllättää, kunnes opimme eläinten kautta nauramaan itsellemme.

.......................................................................................................................

Mitä faabelit ovat? Faabelit ovat vertauskuvallisia, opettavaisia, napakoita pikkutarinoita eläimistä, kasveista, ammatinharjoittajista, jumalista, luonnonilmiöistä tai taivaankappaleista joskus runoasussa, vielä useammin vitsiformaatissa.

Mitä moraalit ovat? Jokaisen faabelin perässä seuraa moraalinen opetus eli moraali. Päinvastoin kuin faabeleissa, moraalien tyyli on muodollista, joskus jopa kapulakielistä johtuen siitä, että niitä laativat jälkikäteen toiset henkilöt, usein pedagogit.

.......................................................................................................................

P I K K U - I D I S : H E L S I N K I